sunnuntai 15. maaliskuuta 2015

Tää on kaunis päivä

Ihanan aurinkoinen, lämmin ja keväinen viikko takana, joka tosin tuli vietettyä suurimmaksi osaksi sisätiloissa tämän kevään viimeisiin yo-kirjoituksiin lukiessa. Tai no lukiessa ja lukiessa... Taisin kuitenkin keksiä kaikkia mukavia sijaistoimintoja vaihtoehtona lukemiselle ja tämän viikon aikana minusta onkin kehkeytynyt oikein siivousintoilija. Onneksi kuitenkin ensiviikon perjantaina kaikki kirjoitukset tälle keväälle on kuitenkin minun osalta kirjoitettu ja vapaus alkakoon! Paitsi että pitäisi alkaa väsäämään opinnäytetyötä ja kaikkia muuta ennen valmistumista tehtäviä projekteja. Kesälomaan ei enää onneksi ole kovin kauaa, joten ehkä kaikki kivat suunnitelmat kesäksi auttavat tsemppaamaan nämä viimeiset kuukaudet koulussa. 

Nelli on saanut vuorostaan viettää tällä viikolla aikaansa pihalla narun jatkeena lähdes päivittäin parin tunnin ajan.  Neiti onkin ihan mielellään viettänyt aikaansa pihalla seuraten naapuruston tapahtumia lämpimässä ja aurinkoisessa säässä oleskellen.  Luitakin on narskuteltu ahkerasti pari kertaa viikon aikana ja nehän ovatkin maistuneet oikein hyvin. Tosin Nelliksellä on vähän vääristynyt käsitys luun syömisestä, kun sen mielestä ajatus siitä, että se joutuisi tuhoamaan luuta ylhäisessä yksinäisyydessä on täysin mahdoton. Sen sijaan luu maistuu mainiosti, jos joku on katsomassa tai pitämässä muuten vain seuraa, mutta kun tämä seuralainen palaakin takaisin sisälle niin syöminen loppuu kuin seinään. 

Myös takaisin raakaruokintaan palaamisessa on ollut hankaluuksia.  Neitihän siirtyi saatuaan lääkekuurin korvatulehdukseen takaisin kotiruuan pariin eli sen ruokavalio koostui pari viikkoa sen herkuista paistetusta jauhelihasta, maksalaatikosta tai paistetusta lihasta, jotta lääkkeet saataisiin varmasti syötettyä.  Nyt sitten, kun neidille ei enää tarjoillakaan kupista herkkuruokaa niin ei sille meinaa enää maistua raakaruoka, joka taas ei ole niin kovin herkkua. Mutta eiköhän taas kohta tavallinenkin ruoka ala maistua, kun N on nirsoillut tarpeeksi kauan.

Postauksen kuvat on otettu perjantailta, kun kävimme lenkkeilemässä Tärttämäessä pitkästä aikaa. Ennen asuimme ihan kävelymatkan päässä tästä lenkkireitistä, mutta nyt viimeisimmän muuton takia matka sinne pidentyi niin paljon, ettei sinne kävellen tule lähdettyä. Mutta perjantaina huristelimme autolla mäen juurelle ja kävimme lenkkeilemässä ihan mukavan pituisen lenkin.

Huomiseksi meille onkin luvassa vähän jännempää valokuvaukseen liittyvää ohjelmaa vaihtelun vuoksi, mutta siitä lisää sitten myöhemmin. Nyt allekirjoittanut palailee takaisin tylsääkin tylsempien yhteiskuntaopin kirjojen pariin. Adiós!

2 kommenttia:

  1. Nelli on niin ihanan näkönen noissa kuvissa <3 !
    Haluatko kertoa mielipiteesi blogistani ?
    http://salopellontellu.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nelli kiittää!
      Käyn kurkkaamassa blogiisi :)

      Poista