torstai 21. marraskuuta 2013

Tohelo & Sohelo treenaa

Eilen pääsin koulusta poikkeuksellisesti jo 12, joten heti kotiin päästyäni rakentelin pienen agilityradan meidän pihaan, kun oli niin hyvä keli ja valoisaa. Tällä kertaa sain jopa videotakin treeneistä. 

Aluksi harjoiteltiin vinokeppejä ja ne alkoivatkin jo sujua ihan hyvin. Viimeisten harjoitusten aikana nostin ne lähes pystyyn. Joudun kuitenkin vielä näyttämään käsimerkkejä, mutta en niin paljoa, kuin ennen. Keppejen jälkeen alettiinkin sitten menemään rataa. Alku oli aika säheltämistä kummaltakin osapuolelta. Itse sekoilin askelissa ja välillä unohdin näyttää Nellille mistä sen pitää mennä, ja Nelli sitten hommaili välillä omia juttujaan, kuten hyppi muutaman kerran putken yli, kun sen piti mennä läpi. Onnistuttiin myös kerran törmäämään yhteen Nellin kanssa tuon toisen putken jälkeen, kun juuri silloin sekoilin ja Nelli juoksi suoraan putkesta minun päälle. :D No meillä kuitenkin oli tosi hauskaa ja sehän kaikkein tärkeintä on ! Ja saivatpahan naapurit nauraa, kun seurailivat meidän toilailuja.
Meidän treenit meinasivat vaan saada ikävän lopun. Nelli nimittäin alkoi ihan yhtäkkiä, kun oltiin menty pari kertaa rata, haistelemaan ilmaa ja se katseli meidän naapurin pihaan. En ihmettellyt sitä paljoa, koska se tekee tuota tosi usein tokossa, mutta ei yleensä aksassa. Sain sen kuitenkin hyppäämään ensimmäisen esteen, mutta heti sen jälkeen se pysähtyi ja kääntyi taas katsomaan naapurin pihaan päin. Huomattiin varmaan samaan aikaan Nellin kanssa, että naapurin pihassa seisoi  mies ja karjalankarhukoira, jotka olivat tulleet kylään sinne (sillä naapurilla ei siis ole koiria). Nelli oli paljon lähempänä heitä kuin minä ja se lähti juoksemaan suoraan sitä koiraa kohti. Lähdin kanssa kävelemään Nellin perään ja samalla pyysin sitä tulemaan luokse, mutta eihän se tietenkään totellut. Nelli oli jo varmaan kuuden metrin päässä siitä koirasta, kun komensin sitä odottamaan ja se pysähtyi ! Kävelin äkkiä sen luokse ja otin sen hihnaan. Sen jälkeen teki kyllä mieli tuulettaa ja kiljua innosta, kun se totteli minua !! Hillitsin (onneksi) itseni ja palattiin tyylikkäästi omalle pihallemme ja se mies vaan nauroi meille. :D Olin kyllä todella ylpeä Nellistä. Tosin olisin ollut vielä ylpeämpi, jos se ei olisi karannut ollenkaan. Olin myös tyytyväinen, kun en itse hätääntynyt ja lähtenyt juoksemalla ottamaan Nelliä kiinni vaan kävelin rauhassa, sillä jos olisin lähtenyt juoksemaan ei olisi Nellikään pysähtynyt ollenkaan. 
Ihana aksakoirulini ♥ 
 Välikohtauksen jälkeen otettiin vielä lelupalkalla kerran tuo videolla oleva rata. Hyvä fiilis jäi kyllä näistä treeneistä, kun meillä oli niin hauskaa. Nellin kanssa on kyllä aina ihana mennä agilityä, kun se on niin innostunut ja energinen ! :)

2 kommenttia:

  1. Voi miten iloisesti Nelli tekee, ihana! :') Ja se on ihan loistava tunne, kun koira on menossa toisen luokse, mutta tottelee viime hetkellä.

    Laitoin sulle muuten kirppismeiliä, onkohan se tullut perille? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo se on aina ihan innoissaan, kun pääsee hyppelemään esteitä ja juoksemaan putkeen. :D
      Niinpä, vaikka koinkin sen eilen vasta ensimmäistä kertaa niin oli se mahtavaa ! Se on niin inhottavaa, jos oma koira karkaa, jonkun toisen koiran luokse, vaikka ne vaan alkaisi leikkimään.

      En ole kyllä saanut. Milloin olet lähettänyt sitä, mutta jos se on mennyt vahingossa roskapostiin ? :)

      Poista